Keesin upea asunto. Pian ja Jaakon makuuhuoneen ikkunat toisiksi ylimpinä.
Ja turistikuvia kauniista Amsterdamista, pyöräilijän kaupungista:


Matti Damilla, keskusta-aukiolla.



Asuntolaivalla on upea terassi.
Kokeilimme myös itse pyöräilyä kaupungissa ja vähän sen ulkopuolellakin. Siitä ei olisi varmastikaan tullut mitään ilman Keesiä, sillä muut pyöräilijät ajavat niin kovaa eivätkä juuri välitä muista. Vähän niin kuin suomalaiset autokuskit...;)
Kees näytti meille paikkoja keskustassa aina punaisten lyhtyjen alueesta lähtien, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Amstel-joen vartta pitkin Etelä-Damiin ja tämän jälkeen pikkukyliin pohjoiseen. Maisemat olivat niin kauniita ja pieniä maatiloja oli joka puolella. Sääkin suosi meitä koko viikonlopun. Lauantain kuuden tunnin ja 60 km:n pyöräilyn jälkeen kaikkien nenät loistivat punaisina auingosta. Aurinkorasvaa ostimme vasta seuraavana päivänä.

Tietenkin näimme myös tuulimyllyjä. Hollannissa kun oltiin.

Kees edessä, muut puhkuen perässä.

Tauolla.

Pieni kalastajakylä ja Kees.

Illalla kävimme syömässä aivan ihanassa pienessä ravintolassa Jordaanin kaupunginosassa. Kees suositteli meille paikkaa ja syystä! Kolmen ruokalajin ateria oluineen, viineineen ja kahveineen oli mielettömän herkullista ja maksoi vain 40 €/hlö. Jos joskus eksytte Damiin, niin käykää ihmeessä. (Kop van Jut sijaitsee Leidse Kruisstraatilla aivan keskustan läheisyydessä) Myöhemmin tapasimme muita suomalaisia Damin yöelämässä:


Huomaa punaiset naamat. :D

Kiia löysi kaverin.
Ja jos joku miettii vielä otsikkoa, se on jenkkituristin huomio Itämeren risteilyllä.
2 Kommentare:
Eikö se otsikon lause ollut Mr. Bushin suusta? :P
Noh... Jenkki ku jenkki. ;)
Kommentar veröffentlichen