Holland, the capital of Copenhagen

Reissumme Amsterdamiin oli mitä mahtavin! Suurin kiitos siitä kuuluu isännällemme/oppaallemme Keesille, joka ystävällisesti majoitti meidät ja vei meitä ympäri kaupunkia.

Keesin upea asunto. Pian ja Jaakon makuuhuoneen ikkunat toisiksi ylimpinä.

Ja turistikuvia kauniista Amsterdamista, pyöräilijän kaupungista:


Matti Damilla, keskusta-aukiolla.



Asuntolaivalla on upea terassi.


Kokeilimme myös itse pyöräilyä kaupungissa ja vähän sen ulkopuolellakin. Siitä ei olisi varmastikaan tullut mitään ilman Keesiä, sillä muut pyöräilijät ajavat niin kovaa eivätkä juuri välitä muista. Vähän niin kuin suomalaiset autokuskit...;)


Kees näytti meille paikkoja keskustassa aina punaisten lyhtyjen alueesta lähtien, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Amstel-joen vartta pitkin Etelä-Damiin ja tämän jälkeen pikkukyliin pohjoiseen. Maisemat olivat niin kauniita ja pieniä maatiloja oli joka puolella. Sääkin suosi meitä koko viikonlopun. Lauantain kuuden tunnin ja 60 km:n pyöräilyn jälkeen kaikkien nenät loistivat punaisina auingosta. Aurinkorasvaa ostimme vasta seuraavana päivänä.


Tietenkin näimme myös tuulimyllyjä. Hollannissa kun oltiin.

Kees edessä, muut puhkuen perässä.

Tauolla.

Pieni kalastajakylä ja Kees.



Illalla kävimme syömässä aivan ihanassa pienessä ravintolassa Jordaanin kaupunginosassa. Kees suositteli meille paikkaa ja syystä! Kolmen ruokalajin ateria oluineen, viineineen ja kahveineen oli mielettömän herkullista ja maksoi vain 40 €/hlö. Jos joskus eksytte Damiin, niin käykää ihmeessä. (Kop van Jut sijaitsee Leidse Kruisstraatilla aivan keskustan läheisyydessä) Myöhemmin tapasimme muita suomalaisia Damin yöelämässä:


Huomaa punaiset naamat. :D

Kiia löysi kaverin.




Ja jos joku miettii vielä otsikkoa, se on jenkkituristin huomio Itämeren risteilyllä.

Europa, hier kommen wir!

Kävipä sitten niin, että Berliinin reissu peruttiin. Todella ikävää, mutta ei se mitään, sillä me ehdimme jo porukalla varata lentoliput Prahaan samalle ajalle! Siitä vasta tuleekin hauskaa! :D Meitä on lähdössä mun ja Matin lisäksi Pia, Jérémy, Kate, Jenny, Axel, Christina ja Thanasis. Hyvä porukka siis. Perjantaina me lähdetään Keesin luo Amsterdamiin pariksi päiväksi. Onneksi sinne ei oo luvattu sadetta viikonlopuksi. Täällä nimittäin näyttää vähän kurjalta. Ja ollaan me ehditty jo vähän meidän heinäkuun lopun interrailiäkin miettiä. Etelä-Saksa, Itävalta, Slovenia nyt ainakin alkuun... Eurooppa täältä tullaan!

Kiia kannustaa Euroviisuissa.

Es regnet!!!

Viimeinkin täällä sataa. En olisi ennen tänne tuloa uskonut sanovani, että on hyvä asia, että täällä sataa, mutta sanonpa nyt kuitenkin. Koko huhtikuun aikana taisi sataa noin puoli tuntia kuun ihan alkupuolella. Täällä oli siis ihan mielettömän kuivaa ja ilma oli täynnä kaikkea saasteista siitepölyyn. Vaan eipä ole enää. Aamulla oli mukava (NOT) lähteä luennolle, kun ilma oli niin mielettömän raikkaan tuntuinen. (tai sitten vaan ihan kylmä.)

Ongelmana vaan on, että sadetta on luvattu koko viikoksi. Miksei koskaan voi olla silleen, että parina yönä viikossa satais ja muuten paistais aurinko. Toisaalta ei kokoajan pitäis valittaa säästä. Nyt ollaan pari viikkoa toivottu jo sadettu ja kun sitä saadaan, alan heti vinkumaan :) Jérémy muuten sanoi, että ranskalaisetkin aina valittaa säästä. Jotain yhteistä siis suomalaisten ja ranskalaisten välillä.

Luennot ovat alkaneet sujumaan jo huomattavasti paremmin, suurelta osin kiitos omien slaidien. Kun hankittiin sillon se printteri kimpassa, niin ajateltiin, että jumaliste ku tulee halvaks. Vaan 40 egee neljän tyypin slaideista koko Semesterin aikana. No, nyt on alkanut ilmenemään ongelmia. Olemme kuluttaneet jo kolme inkkiä, mikä tarkoittaa että pitäis varmaan ostaa vielä 3 tai 4 lisää. Printterin hinta siis kasvaa koko ajan. On se kuitenkin aika paljon kätevämpi printata ne ite, ku mennä muistitikun kanssa sanomaan jollekin äijälle, että voisitko printata mulle nää 400 sivua slaideja. Täällä slaidit tehdään muuten suoraan kirjasta. Se helpottaa tietysti tenttiin lukemista, mutta aika usein proffat eka opettaa jonkun slaidin, koska se tulee tenttiin, ja sit sanoo että se on oikeesti täyttä peetä. On vähän sellanen olo, että miksi hitossa se meille opettaa asioita johon ei usko.

Tänään maksoin sen Berliinin matkan. Saatiin samalla tietää, että sitä ei välttämättä pystytä järjestämään, koska tarpeeksi jengiä ei ole vielä ilmoittautunut. Mä en oikeesti tajua, että miksi porukka tulee tänne asti, mutta ei sitten halua lähteä Bochumista pois. Jos kyse olisi rahan puutteesta, se olisi ok, mutta suurin osa sanoo, että ei kiinnosta. Ois tosi harmi, jos sitä ei järjestetä, koska 140 eurolla me ei sinne kyllä itsenäisesti viikoksi mennä. No, pitää potkia ihmisiä persuuksiin, jotta ne tulisi mukaan.

Bis Später!!!

Heimweh...Oder nicht!

"Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..."

Die Finnische Party viime perjantaina oli mitä parhaimmat bileet ikinä! Me pidettiin siis kunnon Suomi-bileet, ja kuvat kertovat lisää...

Makaronilaatikko, lohiruisvoileivät, karjalanpiirakat ja booli maistuivat, salmiakki ei. Karjalanpiirakat loppuivat jo ennen kuin kuvausryhmä ehti paikalle.

Ja pitihän meillä suomalaista olutta olla!

Juhlatunnelmaa... Jérémyä ja Thomasia naurattaa.

Itsetehtyä salmaria ja fisua tarjottiin kaikille. Ja juomalaulut laulettiin.

Pian Jaakko tuli viikonlopuksi käymään.

Musiikki oli tietenkin myös vain suomalaista. Kaikkea soitettiin Lordista Eläkeläisiin.

Hyvänä koti-ikävän karkottajana toimi myös paikallinen Vappu. Eikä suomalaista vappusäätä tullut +20 asteessa ikävä.

Läheisessä pikkukaupungissa Recklinghausenissa oli monen kymmenen tuhannen ihmisen piknikki. Ja olut ja grilliruoat maistuivat.