Mittwoch, 28. März 2007

Jetzt geht's los

Ihanaa, että tännekin on nyt tullut oikeat kevätsäät! Otti aika lailla päähän, kun Suomessa oli lämpimämpää ja kuivempaa kuin täällä.
Kevään ensimmäiset kukat.

Viime sunnuntaina oli siis mun 23 v. synttärit. Lauantaina mun kämppikset teki hyvää ruokaa ja me istuttiin iltaa ruokaa syöden ja jutellen. Saksaksi. Ja suurimman osan ymmärsin, mikä oli mulle aikamoinen yllätys. Regina oli tehnyt mulle vielä hienon synttärikakun, mikä oli mukava yllätys. En olekaan saanut kakkua pitkään aikaan.
Matin kakku

Sunnuntaina alkoi sitten meidän orientaatioviikko. Tutustuttiin vähän lisää muihin ulkkareihin, sekö nähtiin ekaa kertaa meidän tutorit. Ihan kivaa porukkaa. Mulle muuten laulettiin siellä ja sitten sain sellaisen minipullon skumppaa. Olin kunnon perussuomalainen (en poliittisesti vaan vertauskuvannollisesti!), eli istuin hiljaa ja näytin siltä, että haluaisin vajota maan alle.

Sunnuntai-illalla me mentiin istuskelemaan baariin Christinan, Aslin ja Özlemin kanssa (hollantilais- ja turkkilaistytöt). Aluksi tunnelma oli hieman jäätävää, mutta ekan kaljan jälkeen juttu luisti jo melko kivasti.

Maanantaina oli aamulla internetkoulutusta, josta ei ollut kenellekään taatusti mitään hyötyä. Tai oli, jos ei osaa käyttää tietokonetta. Iltapäivällä käytiin kiertelemässä yliopistoalueella, sekä tutustumassa wirtschaftwissenschaftin eli kauppatieteellisen laitoksen rakennukseen. Mikä kaunis betonimöhkäle sekin on! Maanantaina käytiin myös ensimmäistä kertaa syömässä yliopiston ruokalassa, Mensassa. Sieltä saa hyvää ruokaa, tosin hieman kalliimmalla kuin Suomesta. Ruokala on juuri uusittu ja valtavan kokoinen. Koko yliopistoalueella on vain yksi ruokala. Yliopistossa on 38 000 opiskelijaa, joten epäilen, että kun lukukausi alkaa, ruuhkat ovat melkoiset. Jokaisessa rakennuksessa on tosin myös kahvila, josta saa aika halvalla sämpylöitä ynnä muuta. Sitä tulee varmaan aika paljon käytettyä, koska luentojen välillä taitaa olla vaan 15 minuuttia aikaa.

Yliopisto itsessään on rakennettu 60-luvun lopulla. Sen suunnittelija ajatteli, että alueen rakennukset ovat laivasto (ihan oikeasti!) ja keskellä oleva iso Audi-Maxiksi kutsuttu halli simpukka. Ei tainnut olla ihan terve kaveri. Regina sanoi, että se on varmaan ollut jossain aineissa suunnitellessaan sitä. :)

Kaunis yliopistomme. Takimmaisena WiWi, vasemmalla näkyy pala Audi-Maxia.

Mutta viheralueitakin siis on.


Uni-Center ja U-Bahn-asema

Eilen päivällä oli kiertokävely kaupungilla, ja siellä katseltiin toinen toistaan synkempiä patsaita sekä muita nähtävyyksiä. Opas oli nainen, joka puhui saksaa ihan selkeästi mutta tosi hiljaa. Jalkoihin särki aika lailla pitkän kävelyn jälkeen. Illalla ESN oli järjestänyt meille pub-crawlin eli baarikierroksen Bochumin kuuluisassa Bermudadreieckissä, mikä on täynnä baareja ja erilaisia ruokapaikkoja (mm. dönermestoja). Meininki on kuulemma kesällä aika mielenkiintoinen!

Maanantaina tänne tuli myös kolmas suomalainen, Pia, meidän koulusta sekin. Sillä yliopistoon ilmoittautumiset ovat menneet vähän pidemmän kaavan kautta ja ollaankin huomattu ensimmäinen suurempi ero Saksan ja Suomen välillä. Suomessa, tai ainakin kauppiksessa, kaikki ilmoittautumishässäkät voi tehdä tosi helposti ja nopeasti netissä, mutta täällä pitää juosta miljoonaan eri paikkaan juttelemaan eri ihmisten kanssa, ja byrokratia on oikeasti aika paljon massiivisempaa.

Lauantain Kölnin reissua odotellessa…

Baarikierroksella: Jenny (ESN), Pia, Matti, Kiia, Christina, Asli, Özlem ja Christian (ESN)

Parhaat kuvat otetaan aina kuitenkin itse.

Samstag, 24. März 2007

Endlich in Deutschland

Melkein viikko on jo kulunut täällä Ruhrin alueen kauniissa maisemissa. Maanantaina lennettiin Düsseldorfiin, josta tultiin junalla Bochumin Hauptbahnhofille ja siitä vielä metrolla yliopiston pysäkille. Kasin maissa illalla me päästiin lopulta perille meidän kämpille Europahaus 12:een, joka on vajaan kymmenen minuutin kävelyn päässä yliopistolta. Me asutaan samassa kerroksessa ja voidaan jutella ikkunoiden välityksellä toisillemme. Ne on vaan muutaman metrin päässä toisistaan.

Komea mies kurkkii ikkunassa

Meillä on molemmilla tosi mukavat kämppikset. Jännää on vaan se, että Matti asuu kahden saksalaisen tytön, Reginan ja Romyn, kanssa ja minä kahden saksalaisen pojan (Clemens ja Krishan) kanssa. Maanantaina oltiin sen verran jännittyneessä tilassa kun saavuttiin tänne, niin kenenkään nimet ei oikein jäänyt mieleen, mutta torstaihin mennessä me olimme selvittäneet ne. Ei me suomalaiset enää uudestaan niitä kehdattu kysyä. :)

Meillä on tosi isot ja avarat huoneet, ja ollaan ehditty jo vähän sisustaakin niitä julisteilla ja kuvilla. Meillä on täällä nyt myös internetyhteys, kun käytiin viikolla tekemässä yliopistoon ilmoittautuminen ja saatiin nettitunnukset. Me saatiin myös opiskelijakortit, mutta siinä oleva bussilippu tulee voimaan vasta 1.4.

Kiian siisti huone

Kaupunkina Bochum on paljon nätimpi kuin mitä me luultiin. Tiistaina me käveltiin keskustassa (joka on pelkkää kävelykatualuetta), ja se on aivan täynnä erilaisia kauppoja ja kahviloita ym. Lisäksi siinä lähellä on kaupunginpuisto, joka on kuulemma todella kaunis. Yliopisto taas on mahtava betonirakennelma, jota on toisaalta piristetty puistoalueilla ja ruohokentillä. Meidän kämpän vieressä on myös yksi todella upea puisto (tai oikeastaan luonnonsuojelualue), jossa on hyvät lenkkeilymaastot. Ehdimme nekin jo korkata.

Aivan kämppiemme vieressä on UNI-CENTER-niminen paikka, jossa on paljon erilaisia kauppoja aina lihakaupasta pankkiin. Palvelut ovat siis todella lähellä. Vieressämme on myös uimahalli. Hintataso on yleisesti ottaen Suomea halvempi, erityisesti kaikkien juomien osalta! Toisaalta esim. kännykällä puhuminen on paljon kalliimpaa.

Europahausen sisäpiha Kiian ikkunasta

Eilen me käytiin pizzalla muiden Erasmus-opiskelijoiden kanssa. Oli ihan mukavaa tutustua muihinkin kuin kämppiksiin. Meitä oli siellä 11 tyyppiä, joista kolme oli ESN:läisiä eli Erasmus Student Networkin jäseniä, jotka järjestävät ohjelmaa meille ulkkareille. Lisäksi siellä oli kaksi brittityttöä, yksi tyttö luultavasti Sveitsistä tai Itävallasta, puolalaispoika, hollantilaistyttö ja italialaistyttö. Kaksi jälkimmäistä asuu meidän viereisessä rapussa, ja me käveltiin yhdessä kotiin. Samalla ehdittiin jo vaihtaa puhelinnumeroita ja puhua paljon saksaa.

ESN järjestää meille tosiaan kaikenlaista ohjelmaa kevään ja kesän aikana! Mennään mm. Brysseliin, Hollantiin, Dortmundiin ja Kölniin. Sen lisäksi on erilaisia tapahtumia viikottain, kuten viini- ja juustoilta, minne jokainen tuo omasta maastaan viiniä ja juustoa. Tämä saattaa tosin meille suomalaisille olla hiukan ongelmallista, meillä kun tuo viiniteollisuus ei varsinaisesti kukoista. Ajattelimme viedä sinne palan edamia ja pullon kossua. Saa nähdä onko lahjamme suosittu!!!